kestävää hyvinvointia
Olen viime aikoina pyöritellyt kestävyyteen liittyviä teemoja palkkatyössäni Turun ammattikorkeakoulun projektiasiantuntijana. Tämä on avannut hanoja myös kestävän hyvinvoinnin pohdintaan yksilön, kuluttamisen ja yrittäjyyden näkökulmasta. Entä mihin Himmaa asettuu kestävyyden mittaristossa ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä?
Kestävyys ja kestävän kehityksen teemat eivät suinkaan rajoitu meille jokaiselle tuttuihin asioihin, kuten kierrättämiseen, kulutustottumusten tarkasteluun, energian säästämiseen ja yksilön vastuuseen globaaliin ilmastokriisiin. Kestävyyttä kaivataan ja tarvitaan myös hyvinvoinnissa.
Kestävä hyvinvointi edustaa kokonaisvaltaista lähestymistä elintasoon, elämänlaatuun ja kestävyyteen. Siinä yhdistyvät hyvän elämän tavoittelun tavat ja kestävyyspyrkimykset yksilön, yhteiskunnan ja planeetan tasoilla.
Lähde: UEF Connect https://uefconnect.uef.fi/
Kestävään hyvinvointiin liittyvä ajatus elämänlaadusta on hankalasti hahmottuva ja mitattavissa oleva tekijä. Sillä viitataan kuulumiseen, merkityksellisyyden kokemiseen ja elämän kukoistamiseen. Kestävyys viittaa tulevaisuuteen, jossa meidän jälkeemme elävät voivat nauttia samoista vapauksista ja mahdollisuuksista, joista me nykyihmiset nautimme.
Oleellista on, että kestävä hyvinvointi edellyttää muutosta vallalla olevissa ajattelutavoissa, elämäntavoissa ja yhteiskunnan rakenteissa. Arvot, eettisyys ja sivistys ovat oleellinen osa kestävyysmurrosta, jossa siirrytään kohti elämän edellytykset turvaavaa ja sosiaalisesti oikeudenmukaista yhteiskuntaa.
Mitä tämä tarkoittaa Himmaan toiminnassa?
Himmaa pyrkii kaikessa toiminnassaan kestäviin ja eettisesti vastuullisiin ratkaisuihin. Yrityksenä toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Huolehdimme siitä, että yrityksemme ekologinen jalanjälki on mahdollisimman pieni. Arkitasolla tämä tapahtuu kierrättämällä, hankkimalla vain tarpeeseen, säästämällä sähköä ja suosimalla digitaalisia palveluita painettujen materiaalien sijaan. Studiomme kaikki kalusteet ovat kierrätettyjä. Investoimme harkitusti ja valitsemme kumppanimme huolella. Emme myöskään tarjoa lämpöjoogaa, koska näemme sen kestävyyden kannalta sietämättömänä. Studion arkkitehtuuri ei mahdollista tilojen sulkemista, joten sähköllä tuotettu lämpö karkaisi tilasta toiseen. Teemme yhteistyötä yritysten kanssa, jotka jakavat samat arvomme.
Hyvinvoinnin edistämisessä pyrimme siihen, että palveluidemme kautta ihmiset olisivat onnellisempia, jaksavampia ja kykeneväisempiä elämään onnellista ja tasapainoista arkea. Haluamme, että asiakkaamme kokevat olevansa yksilöinä tärkeitä ja arvostettuja. Pyrimme siihen, että Himmaa on turvallinen paikka olla ja harjoitella. Meillä saa jakaa tai olla jakamatta.
Kestävää hyvinvointia on myös itsestään huolehtiminen, säännöllisesti ja systemaattisesti. Hyvinvointi ei ole pikatrendi, joka menee pois muodista. Jotta jokainen meistä voisi olla parempi ihminen yhteiskunnassa, työpaikalla ja perheen piirissä on omasta hyvinvoinnista pidettävä huolta ja kannettava vastuu omasta jaksamisesta. Tässä työssä haluamme olla apuna.
yrittäjän kestävyyshaaste
Hyvinvointialan yrityksenä painimme myös toisenlaisten kestävyyshaasteiden parissa. Yrittäjyyden näkökulmasta kestävää ei ole oman työn arvon alas polkeminen. Vääristynyt hintakilpailu hyvinvointialalla on kestämätöntä. Alalla toimii sivutoimisia yrittäjiä, freelancereita, harrastelijoita ja isoja yrityksiä. Näitä kaikkia yhdistää sama asiakaskunta, ihan tavalliset hyvinvointia elämäänsä kaipaavat ihmiset, ja sama tavoite tuottaa ihmisille hyvinvointia liikunnan ja rauhoittumisen avulla. Yritysten lisäksi palveluita tuottavat julkiset organisaatiot ja aktiivinen kolmas sektori, joiden tehtävänä on toimia voittoa tavoittelemattomina palvelun tuottajina. Näitä kaikkia toimijoita varmasti tarvitaan.
Asiakkaalle voi olla hämmentävää, miksi joku hyvinvoinnin ja joogan palveluja tuottava toimija tarjoaa ryhmätunteja parilla eurolla ja joku toinen pyytääkin 20€. Joku tarjoaa yksilöhoitoja parilla kympillä ja toinen hinnoittelee saman palvelun 100 euron arvoiseksi. Hyvinvointiyrittäjien toimijakenttä on villi länsi, jossa järkevän ja kohtuullisen hinnoittelun periaatteet eivät päde. Kaikki studioyrittäjät eivät tee tulosta volyymilla ja kaikki pienet freelancetoimijat eivät tee työtään pyhästä hengestä rakkaudesta lajiin. Laatua ei tarkkailla ja “pääsyvaatimuksia” alalle ei ole. Myös koulutusten taso vaihtelee yliopistotutkinnoista verkkokursseilta saatuihin diplomeihin. Tällä kaikella on arvonsa ja hintansa.
Tämä on mielenkiintoinen ilmiö ja eriarvoisuus on kasvanut koronavuosien myötä. Youtube on täynnä maksutonta materiaalia ja monet tarjoavat palveluitaan pilkkahintaan. Samanaikaisesti alalla pitkään toimineet yritykset ajautuvat konkurssiin. Hyvinvointipalveluita tarvitaan koko ajan enemmän, mutta samalla paikalliset palvelut kilpailevat globaaleilla verkkomarkkinoilla.
Kestävän hyvinvoinnin näkökulmasta katse kohdistuu toimijoiden eettisiin toimintaperiaatteisiin ja kestävään toimijuuteen. Lisäksi kuluttajalla on yhä isompi rooli kestävyyshaasteen edessä - minkälaisia valintoja teen tänään ja tulevaisuudessa? Miten osaan suunnistaa arvojeni pohjalta ja miten mittaan laatua? Mitkä valinnat ovat arvojeni mukaisia ja edistävät omaa yksilöllistä hyvinvointiani? Entä voisivatko tekemäni valinnat olla myös yhteiskunnallisesti kestäviä?
Mitä ajatuksia kestävän hyvinvoinnin periaatteet, tavoitteet ja haasteet sinussa herättää? Millä periaatteella sinä valitset joogakotisi tai hyvinvointiasi tukevan palvelun?
Kestävän ja eettisen toimijuuden puolesta,
