Suorittaja sisällämme

Onko suorittamisen mopo karannut kevään aikana käsistä? Miten työuupumus, työn imu ja oman dharman toteuttaminen liittyvät toisiinsa? Tällä kertaa pohditaan, miten voimme päästä merkityksellisyyden kaipuusta kohti omaa dharmaa.

Katselin keväällä The Happy Worker – tai miten työsabotoitiin? nimistä dokumenttia YLE Areenasta. Dokumentin tuotanto on suomalainen, mutta itse dokumentti on kansainvälinen. Dokumentissa puututaan alati kasvavaan työuupumusongelmaan ja siihen, miten menestyvien yritysten julkisivujen taakse kätkeytyy lukuisia ongelmia. Vaikenemisen kulttuuri, keinotekoiset organisaatiomuutokset ja epäpätevät johtajat ovat monille henkisesti kuormittavia työympäristöjä ja  terveyden ja onnellisuuden menettäminen on raakaa todellisuutta.

 

Aihe jäi vaivaamaan minua. Mikä ajaa meidät ihmiset käyttämään kaiken energian työpaikoilla ja kenties yrityksen omistajan ambitioiden toteuttamiseen? Miksi emme tee minimisuoritusta (tai edes perussuoritusta) työssä ja panosta energian vapauttamiseen vapaa-aikanamme? Tätä olen punninnut monelta kantilta ja jonkinlaisia maalaisjärjen syitäkin listaillut. Kenties meidät ajaa ylenpalttiseen työn tekemiseen unelma varallisuudesta ja menestyksestä, vallan ja onnistumisen tunteet sekä merkityksellisyyden hakeminen elämään. Pyrimme sinnikkäästi toteuttamaan itseämme työn kautta.  

Työn imu ja kaistan vapauttaminen

Erästä valmennusasiakastani pohditutti kovasti työn imu. Hänen tilanteensa oli yksinyrittäjälle tyypillinen. Kaikki ”oma aika” (eli aika, jolloin et ole sidoksissa asiakastyöhön, lapsiin tai puolisoon) käytetään vain ja ainoastaan työn tekemiseen ja työasioiden edistämiseen. Hänelle työ tuo valtavaa iloa, onnellisuutta, vapauden tunnetta ja merkityksellisyyttä. Toisaalta samoja asioita tuovat myös pienet lapset, epätyypillinen nomadi elämäntapa ja rakastava puoliso. Harrastuksia tai rentouttavaa ja vähän tylsää omaa aikaa ei hänellä ollut.

 

Valmennuksen edetessä asiakas teki hienon oivalluksen – hän ei voi sietää sääntöjä, kuten ”vapautan kolme iltaa viikossa perheelleni ja itselleni” tai ”aloitan jokaisen aamun hengitys- ja liikeharjoituksilla”. Hän huomasi kuormittuvansa ”pakkopalautumisesta” entistä enemmän. Sen sijaan hän huomasi, että avain palautumiseen on multitaskauksen lopettaminen ja pienet palautumishetket pisin päivää. Tällä tavoin hän vapautti kaistaa aivoissa yhdelle asialle kerrallaan, sen sijaan että samalla pitää teams-palaveria, nukuttaa lasta ja tekee kävelylenkin. Työnimu on flowmainen tila, jossa asiat sujuvat kepeästi ja työ vie mennessään. Tämä on onnellinen tila, jossa aika kadottaa merkityksensä. Mutta se myös kuluttaa.

 

Pitkän ja intensiivisen työputken jälkeen on syytä levätä ja palauttaa työn ja vapaa-ajan suhde. Jokaisella meillä tämä suhde on yksilöllinen. Esimerkin asiakas palautuu parhaiten pienissä hetkissä ja sillä, että keskittyy yhteen asiaan kerrallaan. Tämä on myös kestävän hyvinvoinnin malliesimerkki.

Merkityksellisyyden kaipuu?

Voimme kanavoida onnistumisen, merkityksellisyyden ja suorittamisen tunteen täydellä tarmolla myös muualle kuin työhön: kuntosaliharjoitteluun, juoksemiseen, neulomiseen, viulun soittamiseen tai vaikkapa kodin sisustamiseen. Pahimmillaan, tai parhaimmillaan, kova treenaaminen ja suorittaminen harrastuksessa synnyttää siitä työn.

Olet tehnyt niin kovasti työtä jonkun asian eteen, että siinä koetut onnistumiset johtavat suorittajilla (ja yrittäjähenkisillä) usein ajatuksiin, että voisiko tästä olla jopa työksi asti? Ja niin siinä saattaa käydä. Kunnes suorittaja uupuu entisen harrastuksen, nykyisen työn alle ja alkaa kaipaamaan uutta harrastusta menetetyn tilalle. Tekisi mieleni sanoa, että pitäkää hyvät ihmiset harrastukset harrastuksina. Älkää suorittako niitä, vaan nauttikaa! Olkaa tyytyväisiä siihen, miten olette edistyneet ja millä tasolla olet juuri nyt. Jokaisella harrastuksella ei tarvitse olla sen suurempia tavoitteita. On ihan ok ”vain” harrastaa siksi, että siitä tule hyvä mieli.

 

Tämä pitkä ja polveileva tarina on ollut mielessäni koko kevään. Olen samalla käynyt keskusteluja itseni kanssa siitä, mitä jooga minulle tällä hetkellä on. Huomaan, että mitä useampi vuosi joogan aloittamisesta on takana, sitä vahvemmin jooga siirtyy maton ulkopuolelle. Tällä hetkellä huomaan, että joogan asanaharjoitus on minulle työ. Kaipaan joogan kurinalaistakin harrastamista. Sitä, että pääsee tunneille muiden joogien kanssa. Sitä, että tunneilla käy, vaikka ei huvittaisi. Koska se palkitaan aina. Toisin sanoen studion perustamisen myötä joogan asanaharjoitus on minulle vahvemmin työ, mutta henkinen harjoitus liikkuu mukanani myös vapaa-ajalla.

Facebook quote 2023.

Toteutatko dharmaasi?

Joogaohjaajakollegani muistutti minua taannoin dharmasta ja sen jälkeen se ei ole jättänyt minua rauhaan. Tuntuu, että olen viime aikoina ollut hukassa ja iso syy tähän on se, että toimin vasten dharmaani. Sanskritin sana dharma tarkoittaa muun muassa ’(luonnon)lakia’, ’oikeutta’, ’luonnollista järjestystä’ ja ’hyvettä’.

Dharma on lukuisten intialaisten tai intialaisperäisten uskontojen keskeinen teoreettinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisestä riippumatta olemassa olevaa luonnollista järjestystä sekä tämän järjestyksen mukaista elämää. Hindulaisuudessa dharmalla on monta merkitystä, muun muassa jumalallinen laki, olemassaolon laki, elämäntapa, oikeudenmukaisuus, uskonto, elämänohje, velvollisuus, hyve, oikeus, hyvyys ja totuus; ”se, joka ylläpitää kaikkeutta”. 

 

Minulle dharma tarkoittaa sitä, mitä minun tulee täällä maailmassa tehdä ja toteuttaa. Sitä, mikä on sisäsyntyinen tehtäväni. Olen havainnut, että palaan aina uudelleen ja uudelleen saman tehtävän äärelle. Koen vahvasti, että minun dharmani on tukea ja opastaa ihmisiä löytämään heidän täysi potentiaali. Tätä tehtävää voin tuoda esille monella eri tavalla – ohjatessani joogaa, valmentaessani, kouluttaessani ja opettaessani. Tämä on minun dharmani ja sen toteuttaminen tekee minut onnelliseksi. Samalla, kun ihminen toteuttaa dharmaansa ja elää arvojensa mukaisesti, elämä on myös onnellisempaa, kevyempää ja helpompaa.

 

Oletko sinä koskaan pohtinut dharman käsitettä? Vaikka ei olisi lainkaan kiinnostunut esimerkiksi hindulaisuudesta niin tähän käsitteeseen kannattaa tutustua. Mutkat oikoen se on vähän sama kuin japanilaisten ikigai. Sen noudattaminen saattaa muuttaa maailmasi.

Ethän taistele dharmaa vastaan, vaan anna sen kukoistaa ja tulla näkyväksi! Himmaa siis tahtia, älä itseäsi!

Dharmisin terveisin,

emma

ps. Onko oma suorittajaminä saanut ylivallan? Kaipaatko merkityksellisyyden tunnetta, mutta energiat suuntautuvat tällä hetkellä mielestäsi vääriin asioihin? Oletko keties hetkellisesti hukassa oman tekemisesi ja onnellisuuden tunteen kanssa?

Tervetuloa Himmaan palautumisvalmennuksen pariin. Olemme uudistamassa valmennuspakettaja entistä kokonaisvaltaisimmiksi kesän aikana. Kenties syksyllä olisi aika aloittaa juuri sinun polkusi kirkastaminen ja suoritusvapaan elämän hahmottaminen? Ota yhteyttä emma@himmaa.fi ja jutellaan lisää!

Emma Uotinen

Emma on Himmaan perustaja & recovering hero. Voit tutustua Emmaan paremmin täältä.

Emma on 40+ kahden nuoren äiti, joka harjoittelee elämää ilman pingottamista. Hän rentoutuu kirjoittamalla ja elämää tutkimalla. Himmailua blogissa Emma jakaa ajatuksiaan stressistä, rentoutumisesta, joogasta, palautumisesta, elämästä ja himmailijan arjesta. Tervetuloa mukaan!

Previous
Previous

Lomastressiä(kö)?

Next
Next

Vuosi himmailun asialla